SUOMEN ASUNTO-OSAKKEENOMISTAJAT R.Y. (SAO)

Finlands Bostadsaktieägare r.f.

Sähköautot tulevat – ihan varmasti

Päätä ei voi painaa pensaaseen – ne tulevat kuitenkin


Huhtikuussa kehotin, tällä samalla palstalla, taloyhtiötä varaustumaan sähköautojen tulemiseen jo nyt – ennakolta. Kesän aikana on esiin noussut muutama konkreettinen tapaus, jotka osoittavat, että kyse on potentiaalisesti isommasta ongelmasta kuin vielä keväällä osasin hahmottaa. Molemmissa tapauksissa tekninen valmius on hyvä, parkkihalli, jossa ns. lämmitys pistoke ja riittävä kapasiteetti myös erilliseen latausasema tarvitsemaa virtaa varten. Ongelmaksi on muodostunut As Oy muotoisen taloyhtiön päätöksentekoprosessi, alkaen asenteesta ja tiedon puutteesta ja päätyen ennakkotapausten, määräysten ja ohjeiden puutteeseen. Ei ymmärretä, että sähköautot tulevat-ihan varmasti. Sähköauton hankkijaa pidetään jonkinlaisena kummajaisena, yksittäistapauksena, jolle täytyy räätälöidä jokin ratkaisu tyyliin: ”saat asentaa, kunhan maksat kaiken, myös purkukulut, ja viet rojut mennessäsi, kun muutat pois”

Ei se toimi näin. Me olemme uuden aikakauden alussa, murroskohdassa. Maailma, myös Suomi, siirtyy sähköautoaikaan muutamassa vuosikymmenessä. Kulunut vuosikymmen on ollut pilotointia, tuotekehitystä ja kokemusten keräämistä. Aito sähköautoaika alkaa lähivuosina. Teknologia on valmis, riittävän valmis massatuotannon aloittamiseen. Kaikki tunnetut valmistajat tuovat sähköautonsa markkinoille viimeistään kaksikymmentäluvun alussa. Osa, kuten Volvo ja Ford, ovat ohjelmansa jo julkistaneet. Loput julkistavat omaansa sopivan näyttävässä tilanteessa. Kilpailu ja massavalmistus tiputtavat hintoja ja tuovat sähköautot taloyhtiöiden parkkipaikoille.

No mitä tarvitaan? Nyt, alkuvaiheessa taloyhtiöiden hallituksilta edellytetään riittävää rohkeutta ja terveen järjen käyttö, niin että saada ratkaisu joka nivoutuu talon teknisiin valmiuksiin ja mahdollistaa ensimmäisten sähköautojen hankinnan. On kuitenkin tärkeää, että varsin nopealla aikataululla saadaan yleisesti hyväksytty toimintamalli tai ohjeistus, johon taloyhtiön hallitus voi päätöstä tehdessään tukeutua. Tänään näin ei ole. Julkisuudessa on ollut eri järjestöjen ja toimijoiden näkemyksiä, jotka kuitenkin ovat osin ristiriitaisia, eivätkä tarjoaa taloyhtiön päätöksenteolle riittävää ohjenuoraa.

Olen esittänyt toiveen, että parlamentaarisessa sähköautotyöryhmässä pohdittaisiin myös tätä kysymystä. Olisi myös suotavaa, että alan järjestöt toisivat julki näkemykset, joihin päätöksenteossa voi tukeutua. Se, edellyttää kuitenkin, että kannanotot ovat suunnilleen saman suuntaisia ja sähköautomyönteisiä.

 

KITA 4-5/2017

Sähköautot tulevat – oletko valmis?

Taloyhtiöiden tulee valmistautua sähköautojen tulemiseen jo nyt

Myytti sähköauton kalleudesta on harhaa. Massamarkkinoille tarkoitetut pienet ja keskisuuret sähköautot ovat vasta tulossa – aivan lähivuosina. Hinta määräytyy valmistuskulujen perusteella. Kori ja sisustus ovat samanhintaisia, moottori on halvempi eikä polttoainejärjestelmää tai pakosarjaa tarvita. Entä akku? Jos akku liisataan tai ostetaan velaksi ovat akun rahoituskulut saman suuruiset kuin polttoainekuluissa syntynyt säästö, jos autolla ajetaan n. 12-15.000 km vuodessa. Myös huoltokustannukset ovat pienempiä.

On siis kaikki edellytykset hallituksen asettaman sähköautotavoitteen saavuttamiseen tai jopa ylittämiseen jos vain yksi este saadaan raivattu pois – ns. Peruslataus, joka tarkoittaa mahdollisuutta ladata auto joka yö omassa parkkiruudussa. Kun auto lähtee joka aamu liikkeelle ”tankki täynnä”, eli akku ladattuna, ei normaalina työpäivänä tarvita mitään muuta latauspalvelua. Noin 200 -300 km akun kesto riittää hyvin – vähempikin riittää. Lataamiseen kuluu aikaa noin 20 sekuntia – pistoke kiinni ja nukkumaan.

Peruslataukseen, ainakin ensimmäisten autojen lataamiseen, voidaan hyödyntää autojen lämmitystä varten asennettuja pistorasioita. 16 Ampeerin sulakkeella varustetusta pistokkeesta voi ottaa 8-10 Ampeeria ilman ylikuumenemisen riksiä. Ei kuitenkaan tuosta vaan. Se edellyttää taloyhtiön hallitukselta toimenpiteitä ja päätöksiä. Pistorasioiden kunto, sulakkeiden mitoitukset ja ryhmitykset täytyy selvittää ja myös päättää laskutusperusteista. Vanhaa vesimaksua vastaava kiinteä sähköautomaksu riittää aluksi – on riittävän oikeudenmukainen. Noin 8-10 Ampeerin virta riittää hyvin noin 30 kWh akun lataamiseen yön yli.

Heti kun sähköautokanta lisääntyy kannattaa asentaa pieni älykäs latausasema. Myös se vaatii taloyhtiön hallitukselta aktiivisuutta – jo nyt. Suunnittelun ja asennuksen voi ostaa palveluna mutta vain taloyhtiön hallitus tai yhtiökokous voi käynnistää työn.

Yön yli tapahtuvan peruslatausmahdollisuuden varmistaminen ja siihen liittyvä taloyhtiöiden päätöksenteon hitaus on tai tulee olemaan sähköautojen suurin sähköautojen yleistymisen hidaste. Sähköautojen yleistymisen vauhdittamiseen kaavaillusta 50 Milj. euron määrärahasta tulisi ensimmäiset miljoonat käyttää taloyhtiöille suunnattuun neuvontapalveluun ja seuraavilla tukea peruslatausvalmiuden rakentamista. Näin saadaan paras vastine rahoille. Myös ns. Pikalatauspisteitä tarvitaan, mutta ne ovat vain yön aikana tapahtuvaa peruslatausta täydentävää palvelua. Autoa ei ajeta pikalatausta varten erikseen huoltoasemalle vaan myös pikalataus tapahtuu siellä missä auto muutenkin seisoo – kauppakeskuksissa, ravintoloiden edessä, työpaikalla jne. Pikalatauspisteen perustaminen maksaa murto-osan huoltoaseman bensapumpun perustamiskuluista. Myös niiden perustamista voisi alkuun vauhdittaa piellä tuella.

Lars Lundström

puheenjohtaja

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO)

Uusi SAO

Helmikuussa pidetyn SAO:n vuosikokouksen puheenjohtajan valinnasta muodostui linjavaali, jossa valituksi tullutta Lundströmiä kannattivat lähinnä ne jäsenet, joille taloyhtiöiden remontit ja niiden suunnittelu olivat tärkeitä asioita. Vanhaa puheenjohtajistoa jota, puheenjohtajan kieltäydyttyä, edusti varapuheenjohtaja Närvänen, kannattivat varsinkin lainmuutoshakkeita ja lainopillista neuvontaa arvostavat jäsenet. Toki muitakin, osin puhtaasti henkilöihin tai kokouskäyttäytymiseen liittyviä kriteerejä varmasti oli. Ehdokkaita tai heidän näkemyksiään ei esitelty, joten iso osa kokousedustajista joutui ottamaan kantaa ilman kunnollista tietämystä sen paremmin linjauksia kuin henkilöistä. Kannatuksen mennessä tasan ratkaisi lopputuloksen lopulta arpa.

Mikä muuttuu? Sekä painopisteet, että tyyli

SAO pyrkii jatkossa vaikuttamaan asioihin, jotka ovat lähellä osakkeenomistajien konkreettista arkea. Tuomaan osakkeenomistajan intressit keskiöön, kun suunnitellaan ja toteutetaan suuria remontteja – lähinnä putkiremontteja. Vaikuttamaan siihen, että säädökset ja määräykset palvelevat osakkeenomistajien intressiä. Suunnittelussa vältetään ylisuunnittelua ja sen mukanaan tuomaa yliremontointia ja ylikustannuksia. Huomioidaan osakkeenomistajien aidot tarpeet ja hyödynnetään nykyaikaisia asukasystävällisiä ja kustannustehokkaita menetelmiä.

SOA antaa lakeja ja säädöksiä valmistelevien viranomaisten pyytämiä lausuntoja, kun asia koskee osakkeenomistajalle merkityksellistä asiaa, lakia, säädöstä tai määräystä.

SAO:lla on myös iso työsarka useiden taloyhtiöiden kokouskäytäntöjen parantamisessa niin, että ne noudattavat lakia, ja osakkeenomistajien enemmistön aito tahto huomioidaan paremmin jo päätöksiä valmisteltaessa.

SAO on vielä varsin pieni toimija, joka voi saada aikaan suuria muutoksia vain yhdessä muiden kanssa

Tarvitaan vuoropuhelua muiden alan järjestöjen, mm kiinteistöliiton, isännöintiliiton ja viranomaisten kanssa. Eivät erilaiset näkemykset estä yhteydenpitoa, vaan päinvastoin –  tekevät sen tarpeelliseksi. Sen sijaan SAO:n osin äärimmäisen kärjistetyt, jopa hyökkäävät, lausunnot ovat muodostuneet asiallisen dialogin esteiksi ja samalla eliminoineet SAO:n mahdollisuuden vaikuttaa. Tältä osin SAO muuttuu kerralla radikaalisti. SAO hakee dialogia kaikkien tahojen kanssa, tuo esiin omat näkemyksensä ja arvostaa muiden näkemyksiä – myös erilaisia näkemyksiä. Vain näin voimme saada aikeen osakkeenomistajien etua palvelevia muutoksia.

Lars Lundström

Puheenjohtaja

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO)

 

SAO:n vuosikokouksessa valittiin uusi hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Valituksi tulivat:

Lars Lundström Reijo Nieminen

puheenjohtaja varapuheenjohtaja

ja jäseninä

Arto Lahti Jane Jordan Paavo Houni

Helen Porkola ja Erkki Pennanen

Yhdistyksen rahastonhoitajaan toimii Anneli Silventoinen ja

tilintarkastajana Pauli Jokinen KHT

 

 

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO):: Osoite :: Email: tsto@asunto-osakkaat.fi
Web DesignPowered by Quick.Cart