SUOMEN ASUNTO-OSAKKEENOMISTAJAT R.Y. (SAO)

Finlands Bostadsaktieägare r.f.

SAO:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin tiistaina 15.5.2018 Maunula Talossa

Aiemmasta käytännöstä poiketen käsieleltiin vuosikokouksessa vain ns. sääntömääräiset asiat.

Myös jatkossa on tarkoitus pitää kaikille avoimet tapahtumat, joihin kutsutaan ulkopuolisia puhujia, eri aikaan ja eri paikassa kuin vain jäsenistölle tarkoitettu sääntömääräinen vuosikokous.

Tiistain kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös ja talousarvio sekä vuoden 2018 jäesenmaksuksi  28 euroa. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus ja uuteen hallitukseen valittiin viisi jäsentä, 1+4.

Puheenjohtajan jatkaa Lars Lundström ja vanhan hallituksen jäsenistä Helena Porkola ja Paavo Houni. Uusiksi jäseniksi valittiin Kaarina Jantunen ja Seija Kastari-Johansson. Tilintarkastajana jatkaa Pauli Jokinen.

Pienimuotoinen lämminhenkinen kokous tarjosi mahdollisuuden käydä avointa keskustelua SAO:n nykytilasta ja tulvaisuudesta. SAO:lle on edelleen selkeä tarve – kasvava tarve. SAO:lla ei ole mahdollisuutta vasta kaikkiin odotuksiin – antaa veloituksetta yksilöllistä neuvontapalvelua osakkeenomistajien usein hyvinkin vaikeisiin riitatilanteisiin. SAO on ollut, ja tulee olemaan, aktiivinen vaikuttaja laadittaessa osakkeenomistajia koskevia säädöksiä, näkymään mediassa ja järjestämään yleisötapahtumia voimavarojen puitteissa.

SAO:lla on tarve vahvistaa voimavarojaan - sekä jäseniä, että aktiivisia toimijoita tarvitaan lisää. Vain näin SAO voi varmistaa roolinsa Asunto-osakkeenomistajien kollektiivisena edunvalvojana, tiedon levittäjänä ja yhteiskunnallisena keskustelijana.

Hallitus

 

SAO:n rooli edunvalvojana

 

SAO:lla on merkittävä tehtävä osakkeenomistajien kollektiivisena edunvalvojana – tuomassa esiin osakkeenomistajien näkemys mm uusia lakeja ja säädöksiä laadittaessa, korjausrakentamisen ylilyöntien hillitsijänä jne. Siksi toivomme, että nykyiset jäsenet pysyvät ja uusia liittyy. Se tuo lisää painoarvoa ja varmistaa, että SAO:lla on riittävät taloudelliset voimavarat.

 

Samalla on tarve asettaa jäsenistön odotukset realistiselle tasolla. SAO:lla ei ole voimavaroja tarjota yksilöllistä apua kaikkien yksittäisten jäsenten usein hyvinkin monimutkaisiin ongelmiin. Valikoiden, esimerkkitapusten muodossa, pyrimme niin tekemään mutta vain valikoiden. SAO:n koko toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tule mukaan auttamaan, jos kokemuspohjasi ja elämäntilaneteesi sen sallii.

 

Lars Lundström

Puheenjohtaja

 

Taloyhtiöiden miljoonaremontit tulossa – mihin rahojasi käytetään

Asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokoukset ovat meneillään, ja eri intressitahot antavat kilvan ohjeitaan. Tosiasiallisesti itse kohde eli osakkeenomistajat ovat kuitenkin usein unohdettu taho ja vain välttämätön paha.

Taloyhtiöt ovat hyvin erilaisia ruuhka-Suomessa ja harvaan asutuilla seuduilla. Tämä tulee esille mm. isännöintiasioissa (KP 25.3.2018). Valitettavasti pienillä paikkakunnilla vallitsee monopoli eli pienet isännöintiyritykset on syöty pois tai ostettu usein suurempiin yksiköihin. Suurilla yrityksillä tahtoo inhimillisyys ja yksilöllisyys unohtua. Voiton maksimointi on tärkeintä asunto-osakkeenomistajien eli ihmisten kustannuksella.

Isännöintisopimuksia allekirjoitettaessa olisi ehdottomasti luettava pienellä ”präntillä” kirjoitetut lisämaksut kuten vakuutustenkin yhteydessä. Vaikka tuote eli isännöinti on hankittu kalliilla hinnalla, ei tositilanteessa saakaan mitään ilman lisämaksuja. Varsinaisen kuukausipalkkion lisäksi jokaisesta erillisestä paperista ja työtehtävästä, jonka luulisi kuuluvan isännöinnin toimialaan, toimisto laskuttaa erikseen.

Viime vuosien aikana Suomessa on vouhkattu putkiremonteista. On virheellinen käsitys, että remonteissa pitäisi aina poistaa kaikki vanha ja asentaa vain uutta tilalle. On käsittämätöntä, että ikään kuin ylhäältä päin sanellaan, mitä kodeissamme tehdään. Asunto-osakkaiden tulee muistaa, että he eivät omista huoneistoja, vaan he omistavat huoneistoon kuuluvat osakkeet, jotka oikeuttavat asunnon hallintaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että joku muu saa päättää, mitä korjauksia ja missä laajuudessa korjauksia huoneistossa tehdään. Yhtiökokous päättää viime kädessä näistä asioista. Taloyhtiö vastaa luonnollisesti kunnosta pidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle. Yhtiö ei kuitenkaan päätä esim. kylpyhuoneen altaan koosta tai kaakeleista. Osakkeenomistajan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti, senhän sanoo jo arkijärkikin.

Lähtökohtana on pidettävä sitä, että osakkeenomistajilla on oikeus tietää, mihin heidän omia rahojaan käytetään. Yhtiökokoukset muodostuvat usein epäasiallisiksi hälinäkokouksiksi, joissa kukaan ei tiedä, mistä tuli päätettyä. Tämän vuoksi suurista remonteista etukäteen tiedottaminen on kaiken A ja O. Yhtiökokouksessa kaikessa kiireessä annettu lyhyt informaatio ei riitä päätöksen perustaksi.

Osakkeenomistajien tulee olla kiinnostuneita omaisuutensa käytöstä. Kotiansa pitää myös itse hoitaa, eikä vain odottaa, että kellarin yhteisestä ehtymättömästä aarrearkusta löytyy rahaa tai joku muu vastaa sinun rahoistasi. Se joku muu ei välttämättä ole hyvä isäntä, vaikka olisikin hyvä renki. Asunto on meille useimmille suurin ja kallein omaisuutemme. Avaatko sinä rahapussisi tai annatko sinä pankkikorttisi taloyhtiön käyttöön tietämättä, mitä rahoillasi tehdään?

Helena Porkola

Kokkola

Suomen asunto-osakkeenomistajat ry

hallituksen jäsen

 


Nykyaikaiset rakenteita rikkomattomat linjasaneerausmenetelmät

tarve oikoa viimeaikaisia valeuutisia

 

Nykyaikaiset, osakas- ja asukasystävälliset, rakenteita rikkomattomat linjasaneerausmenetelmät rantautuivat Suomeen jo yli 10 vuotta sitten. Ensin sukitus ja sitten käyttövesiputkien pinnoitus.


Sekä menetelmien kestävyys, että turvallisuus on moneen kertaan tutkittu ja hyväksi havaittu. Ne tekevät ns. perinteisen putkiremontin tarpeettomaksi – korvaavat sen. Silti niiden yleistyminen on ollut hidasta. Miksi? Ns. alan vanhat konkarit haraavat vastaan. Ensin ihan inhimillisistä syistä – oli tietämättömyyttä ja tervettä epäilyä. Ei me näin olla koskaan tehty – ei ole kokemusta Suomessa – ei voi olla niin hyvä kuin väitetään. Vaan oli se – juuri niin hyvä kuin väitettiin, sanovat ne joilla on kokemusta – siis hyödyntäneet ko. menetelmiä.

Ns. tukijat näkivät mahdollisuuden ”tutkia” – saada rahoitusta ja työtä. Vaan kun ei ollut välineitä, mm riittävän herkkiä analysointimenetelmiä. ”Tutkimus” muuttui selvitykseksi ja yhteenveto muotoon ”täytyy tutkia lisää” – siis antakaa lisää rahaa. OK – rahoituksen hakeminen on tutkija arkea. Enää ei kuitenkaan tarvitse tutkia – käyttövesipitkien pinnoituksessa käytetty epoksi on elintarvikekelpoista.

EU:n ylin elintarviketurvallisuudesta vastaava virasto, EFSA, antoi ns. puhtaat paperit tammikuussa 2015. Asia uutisoitiin myös Suomen valtamediassa tuoreeltaan. Luulisi sen olevan myös suomalasten ns. asiantuntijoiden tiedossa.

Seuraava hidaste oli, ja on edelleen, useimmat isot suunnittelutoimistot. Rakenteita rikkomaton linjasaneeraus ei juurikaan edellytä suunnittelua eikä tuo isoa liikevaihtoa. Tarvittavan suunnittelun voi parhaiten tehdä urakoitsija – ns. KVR urakkana – tai aisansa osaava suunnittelutoimisto. Valvonta on tilaajan vastuulla.

Suomessa on muutama edistyksellinen suunnittelutoimista, joka on ymmärtänyt, että liikevaihtoa ja tulosta voi tehdä myös tekemällä useamman pienen suunnitelman – siis perustuen nykyaikaisiin menetelmiin. Kannattaa hyödyntää niitä. Talon tärkein valinta on suunnittelutoimiston valinta. Se määrittelee pitkälti remontin laajuuden ja valittavan menetelmän.

Entä tilanne tänään?

Menetelmien turvallisuus on siis nyt tutkittu EU-tasolla – loppuun käsitelty. Siitä huolimatta eräät alan ns. asiantuntijat levittävät edelleen täysin virheellistä tietoa, jota valtamedia kritiikittömästi julkaisee. Se aiheuttaa osakkeenomistajissa huolta ja pelkoakin – täysin turhaan. Herää kysymys mistä on kysymys. Siis onko kyseessä ns. asiantuntijoiden tietämättömyys vai tarkoitushakuinen väärän tiedon levittäminen. Arvostettu media tuskin oma-aloitteisesti levittää valeuutista.

 

Ohessakirjoitus joka omalta osaltaan oikovat väärää tietoa. Näkyvyys vaan on paljon vaatimattomampi.

Olisi toivottavaa, että väärän tiedon oikaisisivat samat tahot, jotka sitä ovat levittäneet.

Lars Lundström

Puheenjohtaja


Valeuutisen sitkeä elämä

KITA 1-2/2018


Valeuutinen on populistinen termi jota en mielelläni käytä – mutta en keksi parempaakaan. Talojen käyttövesiputket on, ainakin 1900-luvulla, tehty pääsääntöisesti metallista joka on altis korroosiolle tai, kupariputkien osalta, pistesyöpymille. Niitä seurataan ja tutkitaan ja arvioidaan jäljellä olevaa käyttöikää. Joko pitää uusia vai vieläkö sitä kallista putkiremonttia, kaikkien mörköjen äitiä, voisi vähän lykätä.


Jo 1980-luvulla kehitettiin Sveitsissä menetelmä, jolla käyttövesiputkien vanheneminen voidaan pysäyttää ja kallis putkiremontti välttää. Putket hiekkapuhalletaan puhtaaksi ja pinnoitetaan elintarvikekelpoisella epoksialla. Epoksi eristää veden metallista ja pysäyttää vanhenemisprosessin, korroosion, pisteyöpymien kehittymisen ja messinkiliitosten ns. sinkkikadon. Menetelmää on käytetty Suomessakin jo yli kymmenen vuotta. Menetelmän käyttöön päätyneet taloyhtiöt ovat olleet tyytyväisiä. Työ on onnistunut, kulut ovat puolta pienemmät ja asukashaitta on lähes olematon.


No miksi menetelmän käyttö ei ole yleistynyt kulovalkean tavoin? Käyttö lähti valveutuneista taloyhtiöstä. Alan vakiintuneet toimijat, varsinkin suunnittelijat, olivat ymmällään. Eihän siinä ole mitään suunnittelemista – ”senku vaan pinnoitetaan putket”? No ei juuri olekaan. Siis kaventaa suunnittelijoiden leipää. Rakenteita rikkomaton linjasaneeraus ei myöskään edellyttänyt rakennuslupaa – ainakaan aluksi. Maankäyttö- ja rakennuslaista löytyi kuitenkin kohta, § 125 kolmas momentti, joka edellyttää rakennusluvan hakemista ”jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.” No ei ole – oli jo moneen kertaan tukittu, että käytetty epoksi on elintarvikekelpoista. Mutta ainahan voi epäillä – vaatia tutkimaan lisää. Näin vaadittiin ensin Ruotsissa ja sitten Suomessa ja lopulta EU-tasolla, kunnes EU:n ylin elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA tammikuussa 2015 antoi puhtaat paperit. Asia uutisoitiin myös Suomen valtamediassa. Loppuun käsitelty?


Vaan ei. Määrävälein nousee esiin tukijoiden inhimillinen halu saada rahoitusta lisätutkimukselle. Ja nyt, joulukuussa 2017, myös eräät ns. alan asiantuntijat antavat taas täysin perusteettomia arvioita jotka uutisoidaan näyttävästi mm Helsingin Sanomissa. Lonkalta heitetyt arviot ovat täysin ristiriidassa EU-tasolla vuosien työn tuloksena julkaistun lausuman kanssa. Mistä siis on kyse? Asiantuntemattomuudesta vai tarkoitushakuisesta valeuutisesta? Toivon, että asiasta keskustellaan laajemmin ja saadaan myös Suomeen yhteneväinen kanta – tapettua valeuutinen lopullisesti.  Alan toimijat ovat sen osakkaille ja asukkaille velkaa.

Lars Lundström

Puheenjohtaja

 

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO)


 

 

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO):: Osoite :: Email: tsto@asunto-osakkaat.fi
Web DesignPowered by Quick.Cart