SUOMEN ASUNTO-OSAKKEENOMISTAJAT R.Y. (SAO)

Finlands Bostadsaktieägare r.f.

SUOMEN ASUNTO-OSAKKEENOMISTAJAT R.Y. (SAO)

Finlands Bostadsaktieägare r.f.
Finlands Housingcompany Shareholders´Association

www.asunto-osakkaat.fi

SuomeksiPå SvenskaIn EnglishPo-Russki

AVOIMUUS, ARVOKKUUS & OIKEUS

Katso yllä kohdassa "Toiminta", mitä asunto-osakeyhtiölakia uudistettaessa asunto-osakkeenomistajat edellyttävät tasavallan hallitukselta.

Asia oli esillä Helsingin jäsentilaisuudessa 29.10.2013.

Päivitetty: 25.5.2016 klo 7.41.16

Vuosikokous 2016

Vuosikokous ti 19.4.2016 Helsingissä, Kauppakorkeakoulun Wihuri-salissa

Tolkkua putkiremonttiin

Kutsu informaatio- ja keskustelutilaisuuteen
Ti 08.12.2015 klo 17.00
Kauppakorkeakoulun päärakennuksen sali A-301
Runeberginkatu 14-16 Helsinki
Avaa tästä Kutsu

SUOMEN ASUNTO-OSAKKEENOMISTAJAT RY:N

Vuosikokous ti 12.5.2015 Helsingissä, Kauppakorkeakoulun Arkadia-tiloissa

"Hallituksen tehtävä ei ole määräillä osakkaita ja asukkaita, vaan yhteistyössä osakkaiden kanssa hoitaa taloyhtiön asioita."

Patrick Lindgren sai osakkailta täyden tuen jatkaa puheenjohtajana

Kokouksessa vahvistettiin v. 2015 toimintasuunnitelma. Alkaneella kaudella jatkamme siten SAOn tavoitteen saavuttamiseen tähtääviä toimenpiteitämme suunnitelman mukaisesti: Nostaa asunto-osakkaat taloyhtiöissä heille kuuluvaan asemaan.

Toimintasuunnitelma sai kokouksessa jäsenien yksimielisen tuen. Tästä osoituksena olivat täyden salin osallistujien monipuoliset, hienot ja kannustavat puheenvuorot. Jäsenien ydinviesti oli muutosten saaminen taloyhtiön ulkopuolisten toimintatapoihin, jotka eivät enää huomioi osakkaiden/maksajien näkemyksiä. Yhteisen näkemyksen tuesta aisti myös salin tunnelmasta, yhteishenki oli lähes käsin kosketeltavaa.

Toimintasuunnitelman pääkohdat:

  • - Osakaslähtöisyys kaikkeen toimintaan
  • - Ulkopuolisten toimijoiden menettelytavat
  • - Avoimuus avainasemaan taloyhtiössä, ei ole mitään salattavaa osakkailta/maksajilta
  • - Aktiivinen tiedotustoiminta
  • - SAOn ehdotus isännöintisopimusmalliksi ja ohjeet hakuprosessiin
  • - Isännöintipörssi
  • - Erimielisyyksien ratkaisumenettelyyn kevyempi vaihtoehto
  • - Alueellinen vaikuttaminen

Hallitukseen valittiin:

varatuomari, asianajaja Patrick Lindgren, joka jatkaa puheenjohtajana, professori Arto Lahti, DI Lars Lundström, talousjohtaja Marita Närvänen ja RI Jouko Taskinen. Uusina jäseninä aloittavat DI, tutkija Anneli Silventoinen ja hallituksen pj. Johan Horelli. Tilintarkastajana jatkaa KHT Pauli Jokinen, varamiehenä KHT Joakim Rehn.

Toimikuntien työtä jatketaan edunvalvontatoimikunnan sekä viestintä- ja jäsenpalvelutoimikunnan voimin. Jäsenet niihin valittiin yksimielisesti. He laativat alkaneelle kaudelle oman ehdotuksensa suunnitelman toteutustavoista.

SAOn VAATIMAT PARANNUKSET ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKIIN

Puheenjohtaja Patrick Lindgren esitteli osakasjäsenille 10 keskeistä vaatimusta, jotka olisi huomioitava asunto-osakeyhtiölakia tarkistettaessa.

  • 1. Osakaslähtöisyys - Taloyhtiö on osakasta varten, ei päinvastoin. Sääntöjen tarkastelukulma suunnattava osakkaaseen, ei taloyhtiön palvelumarkkinoihin.
  • 2. Lakiin sisäänrakennetusta riitelyn automatiikasta eroon - Asia joutuu tuomioistuimeen siksi, että tarvittava sääntely puuttuu tai ei ole selkeä.
  • 3. Osakkaan hallintaoikeuden selkeä määrittely - Keskeistä.
  • 4. Yhtiön toimiala, tehtävä ja toiminta määriteltävä - Keskeistä on osakkeiden hallintaoikeuden toteutus. Täsmennettävä vastikkeiden käyttötarkoitukset. Selkeyttää käsitteitä: kunnossapito, kunnostus, muutos-, uudis- ja lisärakentaminen, uudistus, korjaus- ja perustasoa.
  • 5. Esteellisyyteen täysremontti - Säännökset tarkistettava, että pysäytetään korruptio.
  • 6. Avoimuus - Asunto-osakeyhtiöillä ei ole salattavaa, jos on - ei toimita hyväksyttävin toimintaperiaattein. Läpinäkyvyyttä - tiedot oltava kaikkien osakkaiden saatavilla. Tiedon tasapaino voimaan - ei laadita viranomaisohjeita tiedon annosteluun osakkaille.
  • 7. Asumisturvallisuuden perustaksi ennakoitavuutta taloyhtiön talouteen - Rajat vastikkeiden ja velkaantumisen kasvattamiselle.
  • 8. Taloyhtiön päätösten pätevyydelle selvät kriteerit - Pätevyyden ehdoksi on asetettava selkeästi määritellyt ennakkoon annettavat tiedot, asian käsittely hallituksessa/yhtiökokouksessa ja päätöksen sisällön eksakti määrittely.
  • 9. Taloyhtiön edustajien huolellisuusvelvoitetta täsmennettävä - AsOYL 1:11 täsmennettävä, huomioiden toiminnan laatu.
  • 10. Luottamusta yksityiseen omistajavetoisuuteen - vierasrenki-vetoisuuden sijaan. Huoneistoihin liittyvässä ensisijaisesti luotettava yksityiseen aloitteellisuuteen, ei siihen, että taloyhtiö palvelee. Jälkimmäinen muodostuu byrokraattiseksi ja kalliiksi osakkaille. Tehtävä pesäeroa vuokranantoon, majoitukseen ja palveluasumiseen.

Johtopäätös: Osakkaiden kunnossapitovastuuta on lisättävä ja taloyhtiön tehtäviä supistettava.

Keinot: Yhtiöjärjestys-muutoksin Osakaslähtöiset muutos- ja kunnossapitotyöt

Kokousesitelmä

SAOn Vuosikokous ti 12.5.2015 klo 17 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla, Arkadiankatu 24/Lapuankatu 2, Helsinki.

Avaa tästä Kutsu

"Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) Tolkkua putkiremonttiin -tilaisuus 19.11.2014 veti Helsingin Kauppakorkeakoulun Aalto-salin täyteen.

Tilaisuuden vetäjänä toiminut SAO:n edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja Lars Lundström totesi isännöintitoimen ja isännöitsijän roolin muuttuneen vuosikymmenten aikana osakasisännöinnistä ammatti-isännöitsijöihin ja pieniin isännöintitoimistoihin ja lopulta suuriin isännöintiyrityksiin tai ketjuihin. Isännöitsijä ei enää ole samalla tavalla taloyhtiön asialla kuin aikoinaan. Voiko sitä edes odottaa, kysyi Lundström? -- Oheisena Marita Närväsen selostus tilaisuudesta.""

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n vuosikokous ti 15.4.2014

Vuosikokous 15.4.2014 Kauppakorkeakoulussa. Vuosikokouksen vahvistamassa toimintasuunnitelmassa v:lle 2014 keskeistä on:

Pääpaino SAO:n aloitteille:

  • osakaslähtöisyys; taloyhtiö on osakasta varten eikä päinvastoin; eikä varsinkaan isännöitsijää, muuta johtoa tai hallintoa varten!
  • Kunnossapito kustannustehokkaaksi ja jäitä hattuun korkealentoisille kehittämishankkeille, joilla yksittäinen osakas uhkaa jäädä välistäputoajaksi!
  • Tahdonvaltaisuus toteutetaan yhtiöjärjestysmääräyksin!
  • SAO:n suosittelemat isännöintisopimukset
  • Isännöintiranking
  • SAO:n tukihenkilöpalvelu
  • Vaihtoehtoinen erimielisyyksien ratkaisumenettely
  • Asunto-osakeyhtiöiden hallinto läpinäkyväksi - ei tule olla osakkailta salattavaa!

Tänä vuonna perustetaan vähintään kahdelle paikkakunnalle aluejärjestöt. Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat ensimmäisten joukossa.

Hallitukseen valittiin uusina Mervi Kähärä ja Erkki Holopainen. Entisistä jatkavat Marita Närvänen Nousiaisista, Arto Lahti professori Aalto-yliopistosta, RI Jouko Taskinen, DI Lars Lundström ja varatuomari, asianajaja Patrick Lindgren, joka jatkaa puheenjohtajana. Tilintarkastajana jatkaa KHT Pauli Jokinen ja hänen varamiehenään Joakim Rehn, KHT.

Toimikunnat. Vuosikokous valtuutti hallituksen asettamaan toimikunnat. - Siksi pyydetäänkin jäseniä viipymättä ja viimeistään keskiviikkona 30.4.2014 ilmoittamaan kiinnostuksestaan myötävaikuttaa toimikuntien työhön: tsto@asunto-osakkaat.fi tai Hanna Kyllöselle puh. 09 278 3223 (tiistaisin ja torstaisin klo 10.00-15.00).

Viestintätoimikuntaan kaivataan mm. valmiutta käytännön työhön, kuten viestinnän järjestämiseen ja kustannustehokkaaseen toteutukseen. Jäsenpalvelutoimikuntaan tarvitaan mm. valmiutta yhteydenpitoon jäsenistöön, yleisötilaisuuksien toteutukseen ja kustannusvastuun siirtämiseen sponsoreiden kannettavaksi. Edunvalvontatoimikuntaan etsitään valmiutta vaikuttaa päättäjiin SAO:n tavoitteiden tekemiseksi heille ymmärrettäväksi ja hyödynnettäviksi. - Tärkeätä huomata, ettei yhdistyksellä ole tukenaan esikuntaa tai toimistohenkilökuntaa. Vaan toimikuntien toivotaan tuottavan lisäarvoa yhdistykselle.

Toimikuntien työstä tarkemmin kertoo Marita Närvänen 044 075 7456.

Kokousesitelmät. Keskustelua kokouksessa viritti RI Jouko Taskinen alustuksellaan aiheesta "Korjaukset asunto-osakeyhtiöiden päänsärkynä".

Taskinen totesi mm., että asunto-osakeyhtiöt ovat varautuneet huonosti meneillään olevaan ja tulevaan korjaussumaan. Ja jatkoi painottaen, että suunnittelutyön aikana asunto-osakeyhtiön edustajan on ohjattava "kovalla kädellä" suunnittelua. Näin, jotta kaikki rakennuksen korjattavat osat tulevat suunniteltua ja ettei suunnittelussa synny tarpeettoman kalliita ratkaisuja. Ylikorjaamista on myös vältettävä, mieluimmin esimerkiksi ikkunoissa korjataan vanhaa kuin viedään korjattavissa olevia ikkunoita kaatopaikalle. Putkiremonteissa uudet pinnoitusmenetelmät saattavat säästää rahaa ja aikaa tuntuvasti niissä kohteissa, joihin ne sopivat, teroitti Taskinen.

-- Urakkatyön vastaanottokelpoisuudesta syntyy usein kiistaa. Urakoitsijat tyrkyttävät usein keskeneräistä työtä vastaanotettavaksi. Tähän ei pidä painostuksenkaan alla suostua vaan vaatia kaikkien töiden valmiutta. Takuuasioiden hoitaminen ajallaan ja että takuutyöt todella tulevat tehtyä, vaatii myös asiantuntemusta, tiivisti Taskinen.

Tilaisuutta sponsoroineen Lähi-Tapiolan osastopäällikkö Antti Määttänen alusti vilkasta keskustelua virittäneellä aiheella "Turvallinen asuminen - turvallinen omistaminen". Määttänen korosti perusparannusten pitkän tähtäimen suunnittelun ja ylläpidon tärkeyttä. Hän huomautti oikeudellisen taloudellisen riskienhallinnan tärkeydestä ja muistutti tarpeesta vakuuttaa riskit, joita ei itse kykene hallitsemaan. Kiitämme Lähi-Tapiolaa!

Esitelmät ovat netissä luettavissa pääaukeaman vaakasuoran rivistön kohdasta Ajankohtaista (www.asunto-osakkaat.fi).

Yleisökokous OP-Pankissa 29.10.2013

  • Asetettava salpa taloyhtiöiden käynnille osakkaiden kukkarolla; samoin salpa tunkeutumiselle osakashallinnan ja yksityisyyden piiriin!
  • Rajataan osakkaan ja yhtiön välistä sekä osakkaiden keskinäistä hankauspintaa - kun kitkapinta pienenee, myös riidanaiheet vähenevät!
  • Rajataan mahdollisuudet väärinkäytöksiin - poistettava houkutus toisten varojen ja talouden hyväksikäyttöön!
  • Selvät rajat taloyhtiön oikeudelle vastikkeidenkantoon! - Arvokkuus, taloudellisuus ja ennakoitavuus kunniaan!

Näin kiteytettiin Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (asunto-osakkaiden SAO:n) tavoitteet Helsingin jäsentilaisuudessa 29.10.2013. -- Viitaten asunto-osakkaiden viiden vuoden ohjelmajulistukseen puheenjohtaja Patrick Lindgren luetteli ja perusteli asunto-osakkaiden 20 keskeistä vaatimusta:

  1. Lakiin tulee kirjata osakashallinnan keskeinen sisältö, pysyvyys ja loukkaamattomuus: on suorastaan irvokasta, ettei asunto-osakkeenomistajan kannalta arvokkainta ja tärkeintä ole välittömin ja positiivin säännöksin turvattu, kun sitä vastoin osakkaan velvoitteet on tarkkaan säännelty;
  2. Osakkaan ja yhtiön välinen kunnostusvastuun raja tulee tarkistaa siten, että yhtiön vastuu pienenee ja osakkaan kasvaa;
  3. Päätösten sisällölle selkeät vaatimukset, jotta vältytään erimielisyyksiltä siitä, mitä on päätetty;
  4. Yhtiön varoja ei tule kohdistaa kuin poikkeuksellisesti osakkeenomistajan kunnossapitovastuun piirissä oleviin kohteisiin; siten on vältyttävissä siltä, että heikosti kunnossapitovastuustaan vastanneet osakkeenomistajat kunnostuttavat huoneistojaan niiden kustannuksella, jotka huolehtivat kunnossapitovelvollisuudestaan;
  5. Hallituksen luvan panttaaminen muutostöille loputtava;
  6. Kunnostustarveselvitys sitovaksi, jotta asuminen myös taloudellisen vastuun puolesta saadaan järjestymään riittävän ennakoitavaksi;
  7. Talousarvio sitovaksi - huolimattomaan varainkäyttöön yllyttävä ylimääräisiin vastikkeiden kantoon oikeuttaminen loputtava;
  8. Vastikkeiden käytölle selkeät puitteet;
  9. Isännöitsijän ja hallituksen esteellisyys, jotta vältytään oman edun tavoittelulta taloyhtiötä välikappaleena käyttäen;
  10. Yhtiökokouksiin vain osakkaat ja heidän avustajansa/asiamiehensä; lopetettava rehottava raukkamainen käytäntö yhtiön kustannuksella tuoda kokoukseen ulkopuolinen asianajaja tai variksenpelättimeksi kelpaava istutettavaksi nuijankopauttajiksi;
  11. Suhteellinen vaalitapa käyttöön;
  12. Hallinnon läpinäkyvyys - salailu loputtava; teknisesti olisi nykyisin toteutettavissa täydellinen avoimuus kirjanpidosta pöytäkirjoihin ja sopimuksiin, isännöintisopimus ml.; keventäisi byrokratiaa; kuitenkin varottava kasvussa olevaa "kiinalaista mallia", missä taloyhtiön johto valitsee sen, minkä päästää näkyville ja siten käyttää tekoavoimuutta pelkkänä propagandavälineenään;
  13. Vähemmistölle (1/10) oma tilintarkastaja/toiminnantarkastaja;
  14. Yhtiökokoukselle kuuluvan päätösvallan hallituksen toimesta tapahtuvan anastamisen mahdollistavien porsaanreikien tukkiminen;
  15. Vastikevaroin toteutettavilta kunnostus-, muutos- tai uudistustöiltä, jotka määrältään yhdessä tai erikseen vastaavat 1/10 edellisen vuoden vastikekertymästä tai enemmän, edellytettävä yhtiökokoukselta määräenemmistöpäätös;
  16. Yhdenvertaisuusperiaate laajennettava ja täsmennettävä;
  17. Kohtuullisuuden käsite määriteltävä eikä jätettävä alttiiksi mielivallalle;
  18. Osakkaan huoneistossaan aikaisemmin teettämä työ luettava täyteen arvoonsa osakkaan hyväksi;
  19. Lakiin kirjattava, että isännöitsijän kohdeltava osakkeenomistajat tasavertaisesti sen sijaan, että suosii hännystelijöitä; ja
  20. Hyvä hallintotapa asunto-osakeyhtiöissä pakolliseksi.

Ennen puheenjohtaja Lindgreniä oikeusministeriön (OM:n) lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen esitteli ministeriön 1.11.2013 - 15.12.2013 netissä Ota kantaa ¿portaalilla toteutettavaa kyselyä. Oikeusministeriö selvittää vuonna 2010 voimaan tulleen asunto-osakeyhtiölain toimivuutta, vaikutuksia ja kehittämistarpeita. Kysytään erikseen riviosakkaiden, hallituksen jäsenten, isännöitsijöiden ja kiinteistönvälittäjien kokemuksia nykyisen asunto-osakeyhtiölain tiimoilta. Jauhiainen kertoi vastausten käsittelyyn kuluvan ainakin pari kuukautta.

Lainsäädäntöneuvos Jauhiainen oli samana päivänä Helsingin Sanomien haastattelussa todennut, ettei salassapidettävää ole kuin muutama mainitsemansa asia. Ja lisäksi, kuinka tärkeätä olisi, että hallitus ja isännöitsijä ovat objektiivisia ja pitävät kaikkien osakkaiden puolta.

Lainsäädäntöneuvos Jauhianen esitteli Kiinteistö- ja Isännöintiliiton kanssa laadittua oikeusministeriön Ota Kantaa ¿portaalissa 15.12.2013 toteutettavaa kyselyä

Rakennusalan konkari Paavo Houni tiedusteli, näkyykö kyselystä, että oikeusministeriö kulkee mm. Kiinteistö- ja Isännöintiliiton lekassa? Houni viittasi siihen, ettei oikeusministeriö yksin ollut laatinut lanseerattavaa kyselyä, vaan yhteistyössä liittojen kanssa.

Jorma Kataja kertoi lainsäädäntöneuvos Jauhiaiselle oman taloyhtiönsä yhtiökokousten alla valtakirjakeruulla touhuavasta isännöitsijästä ja ihmetteli, kuinka helppoa riviosakkaiden on langeta istuvan johdon käsikassaraksi. Oli mahdotonta olla panematta merkille lainsäädäntöneuvoksen ymmärtämystä ihmettelyä kohtaan. Erkki Holopainen muistutti riskistä, että isännöitsijät jättävät huomioimatta urakoitsijoita, jotka kieltäytyvät ruokkimasta välikäsiä. Tavallisesti luotettaviksi osoittautuneiden lähteiden mukaan välikäsille saattaa joskus mennä jopa viidennes urakoitsijan myynnistä.

Etualalla OP-Pankin tiloissa Helsingin ydinkeskustassa tilaisuuden promoottori ja asunto-osakkaiden SAO:n hallituksen jäsen Marita Närvänen Nousiaisilta, toisella rivillä mm. DI Anneli Silventoinen ja Onni Posti. Taaempana Bo Träisk mm. kuvassa keskellä näkyvien Jorma Katajan ja Kiinteistöliitossa ja TaloyhtiöNetin päätoimittajana toimineen Timo Tossavaisen tarkkaavaisesti kuunnellessa kertoo Suomeen palatessaan tulleen yllätyksenä se, kuinka ammattitaidottomasti kiinteistövarallisuuttamme hoidetaan. Taustalla mm. asunto-osakkaiden tarjoukseen erottaa jyvät akanoista tarttunut isännöitsijä Mika Mielonen.

Vuosikymmenet Ruotsissa rakennusprojekteja vetänyt Bo Träisk Espoosta paheksui nykylain taipumusta jättää liian moni asia hitaasti kehittyvän oikeuskäytännön varaan. Sellainen johtaa ylivarovaisuuteen, jottei röyhkeä pääsisi ajamaan yli heikompiosaisen, Träisk teroitti.

Anneli Silventoinen nosti esiin kasvamassa olleen käytännön ajaa osakkaat ja asukkaat pellolle määräämättömäksi ajaksi jatkuvien rakennusprojektien alta. Vetkuttelua ja osaamattomuutta sallitaan hyväuskoisesti naamioida teknisiksi ongelmiksi tai voittamattomiksi esteiksi. Osakas joutuu syyttään kärsimään ja kustantamaan evakossa asumistaan.

Demokratia ja toiveet osakkaiden aktivoitumisesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta antaa hyvät perusteet SAO:n vaatimukselle siirtyä suhteelliseen vaalitapaan, korosti Markku Koivusalo. - Nykylain mukainen enemmistövaalitapa pitkine listoineen, paitsi jakaa osakkeenomistajat vuohiin ja lampaisiin, on aikansa elänyt ja johtaa monesti enemmistödiktatuuriin ja siten syrjimään osakkaiden piiristä löytyvät toisinaan kaikkein kirkkaimmat kyvyt.

Kuultuaan lainsäädäntöneuvos Jauhiaista asunto-osakkaiden puheenjohtaja ilmaisi luottavaisuutensa sen suhteen, että vaikka ministeriötä ulkoa yrittävät painostaa kiinteistösektorilla väkevät voimat, niin lainvalmistelu pysyy vallitsevia olosuhteita luotaavissa, ymmärtämään pyrkivissä ja lahjomattomissa käsissä. -- OM:n kyselyyn pääsee käsiksi sivulla

Tuija Vuorinen kertoi lahtelaisen asunto-osakkeenyhtiön isännöitsijän ja muun johdon yrityksestä kammeta nurin yksinäinen nainen. Vasta oikeuslaitoksen ylemmän asteen ansiosta nainen päihitti tuon matalamielisen juonen. Mutta vasta pitkän, tuskaisen ja kalliin dramaattisesti polveilevan taiston seurauksena. Alempi oikeusaste oli ilmeisesti liiaksi samaistunut taloyhtiön johtoon osatakseen erottaa väärää oikeasta.

Kokous oli yksimielinen siitä, ettei Tuijan tarina kuulu sivistysvaltioon, puhumattakaan oikeusvaltioon. Ja siksi sellainen on totta jälkijättöisissä oloissamme.

Välitettiin Aino Toivasen terveiset Kuopiosta, että huono ja provosoiva isännöitsijä tekee kaikkensa saadakseen aikaan riitaa osakkaiden kesken ja sillä perustella syyn karkottaa vastustajansa talosta. Ulla Terho puolestaan esitti, että nykylainsäädäntö ei riittävästi turvaa vähemmistöosakkaan asemaa. Oikeuslaitos ja viranomaiset tuntuvat haluttomilta edes ymmärtämään yksittäistä osakkeenomistajaa. - Muutosta on siis vaadittava, ja äkkiä.

Kansanedustaja Arja Juvonen korosti, että lain tulisi toimia heikompiosaisten kilpenä eikä röyhkeimpien miekkana, minkä nykylaki näyttää sallivan.

Muutoksen äänen kasvuun ja voittoon nyt jokainen asunto-osakas voi vaikuttaa vastaamalla oikeusministeriön kyselyyn (HUOM! vastausaika on lyhyt, vain aikavälillä 1.11 - 15.12.2013). Härkää on sarvista tartuttava, joten siirry sivustoon:

Enemmän tilaisuudesta, ks

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n vuosikokous 20.3.2013

SAO:n vuosikokouksessa asunto-osakeyhtiön valmisteluvaiheita selostaessaan oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen korosti lain valmistelussa toteutettua avoimuutta. Talonyhtiöiden oman hallinnon avoimuuden puute ja uuden lain suhde osakkailta salattuun tietoon sen sijaan herätti paljon kysymyksiä. Jauhiaisen mukaan laki itsessään ei velvoita yhtiöiden hallituksia minkään muun kuin yksityisten henkilötietojen salaamiseen eikä laki anna mitään syytä sille miksei talonyhtiöissä kaikki muu tieto voisi olla julkista. Tiedon salaaminen näyttääkin kertovan enemmän siitä, että hallituksen toiminta ei kestä päivänvaloa. Käydyssä keskustelussa uudelta lailta olisi kuitenkin toivottu konkreettisempia ohjeistuksia estämään yhtiöiden johdon harjoittama tiedon salaaminen osakkailta. SAO ry:n ajaakin talonyhtiöihin mahdollisimman avointa hallitusta ja julkaisi oman lausuntonsa avoimen hallinnon periaatteista.


Marita Närvänen tenttaa DI Lars Lundströmiä, RI Jouko Taskista ja lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiaista

Vuosikokouksen paneelissa Jouko Taskinen alusti keskustelua uuden energiatodistuksen tiimoilta. Hän huomautti energiatodistuksen mukanaan tuomista lisäkustannuksista ja soveltumattomuudesta todellisen energian käytön arviointiin. Puolestaan Lars Lundström käsitteli suuria remonttihankkeita, joissa yhä useammin suunnittelu ja vastuu ulkoistetaan remonttien nousevista kustannuksista hyötyville suunnittelijoille ja konsulteille.

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO) potkii tänä keväänä käyntiin isännöintimonitorointinsa. Aletaan maanlaajuisesti kartoittaa isännöinti. Tavoitteena on karsia jyvät akanoista ja suosia osakkaita tasapuolisesti palvelevia isännöitsijöitä, sanoi torstaina SAO:n vuosikokouksen uudelleen valitsema puheenjohtaja Patrick Lindgren.

Osana vaatimustaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden toteuttamista asunto-osakeyhtiöissä SAO vaatii, ettei asunto-osakkeenomistajaa tule jättää pelkästään sen tiedon varaan, minkä isännöitsijä ja muu johto suvaitsee antaa. Vaan osakkaan tulee saada tieto, minkä hän tarvitsee ja milloin tarvitsee. Ja ympärivuotisesti eikä pelkästään kerran vuodessa yhtiökokouksessa toisinaan luvattoman heikosti kyselyihin valmistautuneelta hallitukselta. Ei ole nykyaikaa, että osakas passiivisesti pyörittelee ja kustantaa kaiken sen, minkä taloyhtiön johto suoltaa, totesi Lindgren.

Vuosikokous myönsi SAO:n eroavalle hallitukselle vastuuvapauden. Toimintasuunnitelma v:lle 2013 lupaa kasvua ja vaikuttamista asunto-osakkaan aseman vahvistamiseksi.

SAO:n hallitukseen valittiin Helena Porkola, Arto Lahti, Markku Koivusalo, Marita Närvänen ja Jouko Taskinen. Vuosikokous myös valitsi jäsenet edunvalvonta-, viestintä- ja jäsenpalvelutoimikuntiin.

Viestintätoimikunnan miehittivät val.tri Markku Koivusalo, toimittaja Riina Takala ja markkinointijohtaja Eira Laulajainen. Jäsenpalvelutoimikunta käsittää hallituksen jäsenen Marita Närväsen, isännöitsijä Mika Mielosen, Kaarina Pelkosen ja oik.maist Anne Suomelan. Edunvalvontatoimikunnan valittiin mm. DI Lars Lundström ja prof. Arto Lahti.

SAO:n tilejä tarkastamaan valittiin KHT Pauli Jokinen ja varamieheksi Grant Thorntonin tj. KHT Joakim Rehn.

Vuosikokous 2012

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) vuosikokouksessa 25.4.2012 vahvistettiin toimintasuunnitelma vuodelle 2012. Yhdistyksen toimielimet täydennettiin uusilla voimavaroilla.

Hallitukseen valittiin Helena Porkola, Marita Närvänen, Arto Lahti, Jouko Taskinen, Lars Lundström, Markku Koivusalo ja Pekka Viilto sekä Patrick Lindgren, joka jatkaa puheenjohtajana.

Edunvalvontatoimikunnan kokoonpano on Leif Apter, Raimo Laitinen, Paavo Houni, Tapani Wirkkala ja hallituksen jäseninä Helena Porkola, Arto Lahti ja Lars Lundström. Viestintätoimikunnan kokoonpano on Petri Lehto, Riina Takala ja hallituksen jäseninä Markku Koivusalo ja Pekka Viilto. Jäsenpalvelutoimikunnan Osmo Valjus, Varpuliisa Korpivaara, Kaarina Pekonen, Anne Suomela ja Mika Mielonen sekä hallituksen jäsenenä Marita Närvänen.

Osakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia putkiremontissa valotti vierailevana alustajana asianajaja, varatuomari Kalle Kyläkallio (Asianajotoimisto Susiluoto).

Bauer Watertechnology Oy:n tuotepäällikkö Mikko Timonen ja ins. Hans Brunila kertoivat keinoista, joilla pyritään mm. pidentämään putkiston käyttöikää ja suojaamaan järjestelmää. Kokemuksiaan äskeisestä valotti Kuopiosta olevan Asunto-osakeyhtiö Särkiniemenhaan hallituksen puheenjohtaja Ari Miettinen. Paneeli- ja yleisökeskustelua alusti kansanedustaja Arja Juvonen, professori Arto Lahti ja SAO:n hallituksen jäsen Lars Lundström.

Kansanedustaja Arja Juvonen sivusi vuosikokouksessa tarpeen pikaisesti uudistaa asunto-osakeyhtiölakia.

Todettiin, että remonttivalvonnan tolkuttoman rahastuksen toi mukanaan 1.7.2010 voimaantullut as.oy-laki (kunnossapitotöissä 4 luku 7 ja 9 §§ ja muutos- ja lisätöissä 5 luku 1 ja 7 §§). – Lars Lundström totesi, että jotkut isännöitsijät laskivat tekevänsä tienestiä huolehtimalla omalle toimistolleen tai läheisilleen valvontatehtävät ja laskuttivat sen mukaisesti. Asiasta nousi metakka keskustelupalstoissa ja sanomalehdissä, ja pian piti lain kätilöt Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto ja silloinen oikeusministeri puuttua toppuutellen suurimpiin ylilyönteihin syyllistyneitä.

Muisteltiin, että syksyllä 2010 kansanedustaja Hemmilä kirjoitti osuvasti blogissaan:

"Keskimääräisiä asukkailta suoraan veloitettuja valvontahintoja ovat esimerkiksi märkätilojen remontista 400 – 1500 € ja väliseinämuutoksissa 100 – 500 €. Parkettiremontin valvonta on joissain tapauksissa noussut yli 500 €. Myös vielä räikeämpiä esimerkkejä on tullut tietoon. Hälyttävää on myös se, että isännöintiliitto jopa järjestää koulutuksia, joissa neuvotaan palkkiokorotusten tekemisessä ja uusien rahastuskeinojen kehittämisessä. Isännöintiliitto tiedotteensa mukaan lanseeraa uutta tuotetta, ”puutteellisista remontti-ilmoituksista aiheutuvat selvityskulut”. Tämä tarkoittaa sitä, että lisätietoja kyselevä isännöitsijä saa syyn laskuttaa tuntihintaa remonttia teettävältä asukkaalta."

SAO:n puheenjohtaja Patrick Lindgren huomautti, että silti edelleenkin näkyy joidenkin olevan vaikeata tiedostaa, että tuo osakkaalle säädetty pakkopulla eroaa perinteisestä rakennuttajavalvonnasta (työmaavalvonnasta) siinä, ettei taloyhtiö ole urakan osapuolia, vaan osapuolia ovat osakas ja hänen valitsemansa urakoitsija. As.Oy valvoo vain omaa oikeuttaan, jonka takuumiehenä silti aina on urakan teettänyt osakas. Siksi on taloyhtiön valvoja kuin viides pyörä vaunun alla, täysin turha ja täyttämässä pelkästään ryövärirahastuksen tarpeen. Onneksi toistaiseksi markkinatalous on pitänyt huolen siitä, että monien ammattitaitoisten valvojien tuntiveloitukset ovat alittaneet 50 €/tunnilta jopa pääkaupunkiseudulla, muistutti Lindgren.

Todettiin, että käytännössä asunto-osakeyhtiölaki on lerpallaan, kun taloyhtiön hallitukseen asettunut päättää naamioida kiinteistön pidoksi yksityisyyden loukkaukset ja kotirauhan rikkomiset. Voi toteutua taloyhtiöaloitteisessa rempassa kuin rempassa, missä voidaan edes auttavasti perustella tarvetta tunkeutua huoneistoihin. Totuus on, ettei kiusanteolle näy rajaa.

Lindgren muistutti, että asian on hiljattain Suomen Lakimiesyhdistyksen arvovaltaisessa Lakimies-aikakauslehdessä 1/2012 nostanut esille HTT, valtiosääntöoikeuden dosentti, pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki, joka on muistuttanut siitä, että as.oy-lakia säädettäessä ei tajuttu vaatia lakia säädettäväksi perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Lindgren jatkoi kertomalla, että samoin on as.oy-lain käytännössä katsottu turvaa tuottamattomaksi, kun omaisuuden suojaa loukataan esim. siten, että osakkaalta hallintaoikeus huoneistoon ja yhteisten tilojen käyttöön riistetään remontin ajaksi ja talo julistetaan työmaaksi. -- Tavalliseksi onkin käynyt kunnossapidon ja huollon delegointi ulkopuolisille palvelutarjoajille. Sairaita, toipilaita, vammaisia, senioreita ja vähäväkisiä on helppo tökkäistä kodistaan, kun remonttireiska on saanut urakan itselleen ja on asunto-osakkaiden kustannuksella tekemässä tilit.

As.Oy-lain vakavimpia puutteita on, -- johon keskustelusta analyyttisen päättelyn puuttuessa ei ole kiinnitetty ansaitusti huomiota --, ettei taloyhtiön päätöksille ole asetettu minkäänlaisia laadullisia vaatimuksia. Vaan mikä tahansa ympäripyöreä tokaisu käy päätökseksi riippumatta siitä, mitä itse kukin katsoo tokaisuun sisältyvän. Näin laki mahdollistaa lukea päätökseen juuri sen, minkä itse kukin haluaa. Karkeimmissa tapauksissa on väitetty yhtiökokouksen hyväksyneen vaikka ties minkälaisia valtuutuksia isännöitsijälle. Tokaisu vieläpä saatetaan kirjata hiukan miten sattuu. Päätösten laadullisten kriteerien puuttuminen myös sallii yhtiökokouksessakin päättää valmistelemattomissa asioissa eikä ihme, että tulos on heikkoa, kun järjestään ei päätöksiä ole valmisteltu. Siksi tulisi lakiin saada kriteerit päätöksille. Ei riitä pelkkä päätösehdotus, vaan jokaisen päätöksen taustalla tulisi olla päätöksen laadun mukainen valmisteluaineisto, kuten putkikorjauksissa tarjouspyynnöt sisältäen hankesuunnittelun, tarjoukset, urakkaohjelma ja urakkarajat, ja ehdollisesti solmitut urakkasopimukset. Tämä lisäisi avoimuutta ja tiedonkulkua.

Taloyhtiön hallinnon läpinäkyvyyden lisääminen edellyttää muutakin, kuin toiminnantarkastajaa, joiden käyttökin tosin tehokkaasti voidaan estää ottamalla yhtiöjärjestykseen KHT:n tai HTM:n käyttöä koskeva määräys. Osakkaalla tulisi olla vähintään samanlainen oikeus kirjanpidon ja hallinnon tarkastamiseen kuin oli liiketoimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä vuosina 1997-2006. -- On kornia, että esim. taloyhtiön tärkein ja kallein kestosopimus, isännöintisopimus, saatetaan pitää yksin isännöitsijän takana ilman, että osakkaat pääsevät sopimukseen tutustumaan. Heikko hallitus prostituoi taloyhtiön isännöitsijälle.

Taloyhtiö on yleensä helppo nakki saalistaville rahantekijöille. Kuluttajansuoja olisi ulotettava niin asunto-osakeyhtiöihin kuin suhteeseen asunto-osakas ja itse yhtiö. -- Sillä käytännössä liian moni taloyhtiö kulkee ”lihaksinaan” häärivien elinkeinonharjoittajien (isännöitsijän, konsulttien, rakennusliikkeiden ym.) lekassa, rahoittaa ne osakkaidensa kukkarosta käsin ja toimii pelkkänä elinkeinonharjoittajien peiteyhteisönä. Olisi jo aika nähdä metsää puilta.

Nykylaki edellyttää osakkaalta huomattavaa niin rahallista kuin henkistä panostusta taloyhtiöön. Vaaditaan osallistumaan siinä missä tivataan valtuuksia lainanottoon taloyhtiön velan ja siten osakkaiden velkataakan kasvattamiseksi. Tai kykyä suoriutua aivan huikeista, nousukasmaisista kertasuorituksista. Samanaikaisesti nykylaki suorastaan houkuttelee osakkeenomistajat keskinäiseen etuiluun ja riitaan. Siksi eivät väärinkäytökset ole harvinaisia. Paisuttamalla taloyhtiön tehtäviä on luotu maaperää etuilulle ja kotitalouden menojen kattamiselle taloyhtiön osakkailta kerätyillä varoilla. -- Sen sijaan, että keskityttäisiin luomaan edellytykset sille, että voitaisiin rauhoittaa taloyhtiöt kestämään ulkoiset paineet.

SAO:n kokouksessa seurataan tiivisti ulkopuolisen luennoitsijana esiintyvän asianajaja Kalle Kyläkallion esitystä osakkaan asemasta putkiremontissa

Ulkoisia ongelmia on riittämiin – julkisyhteisöjen rajattomat pyrkimykset omistajien torppariksi alistamiseen ja riistoon kiinteistöveroa korottamalla, energiayhtiöiden tuottojen maksimointi energiakustannusten korotuksin ja kiinteistöhuolto- ja rakennuselinkeinon hellittämättömät ansaintapyrkimykset. Rintamalinja tulisi siis kyetä siirtää ikään kuin ulos yhtiöstä, sillä eripura taloyhtiöissä heikentää ja johtaa entisestäänkin huonompaan taloudenpitoon.

Keskinäisinä yhtiöinä osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet olisivat järjestettävissä ilman tarvetta turvautumiseen osakkaidenväliseen, asianajajia ym. ruokkivaan köydenvetoon. Tavoite toteutuisi osakkaiden itsenäistymisellä ja riisumalla taloyhtiöltä vastuita samalla huojentaen hallitusten jäsenten vastuita. Yhtiön hoidettavana tulisi säilyttää vain kaikkein välttämättömimmät tehtävät, päätti puheenjohtaja Lindgren.

  • Keskustelutilaisuudet

  • Tiedotustilaisuudet

  • Neuvontatilaisuudet

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) ajankohtaiskatsaus Helsingissä 23.11.2011 veti täyden salin.

Isännöitsijä on osakasta varten, eikä osakas isännöitsijä varten. Kuvassa edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja Lars Lundström tunnistaa tarpeen laskea liikkeelle asunto-osakkaan edun mukaiset isännöintiehdot.Johdannossaan päivän aiheisiin SAO:n puheenjohtaja, varatuomari Patrick Lindgren totesi tarpeen tarkistaa asunto-osakeyhtiölakia osakasta ystävällisempään suuntaan. Nykyisellään asunto-osakeyhtiölaki jättää liian paljon oikeuskäytännön varaan. Toisekseen asettaa asunto-osakeyhtiölaki taloyhtiön vastuulle tavattoman paljon sellaista, josta asunto-osakas parhaiten itse osaa päättää. Tulee keventää isännöitsijäin ja hallitusten taakkaa sen sijan, että heidän vastuulleen kasataan velvollisuuksia. Asunto-osakkaita ei pidä aliarvostaa eikä kohdella pelkkinä maksumiehinä. Taloyhtiön teettämää kunnostus- tai muutostyötä koskevalle päätöksenteolle on asetettava samat vaatimukset kuin osakkaan toimittamalle kunnostus- tai muutostyölle; tarveselvitysten, suunnittelun ja valvonnan on oltava esitettävissä kirjallisina työstä ja sen kustannus- ja muista vaikutuksista päättävälle yhtiökokoukselle. – Lindgrenin esitys pdf:nä:

Naulan kantaan osui mm. suunnitteluun ja projektinjohtotehtäviin keskittyvän Pen & Hammer Oy:n Wilhelm von Nandelstadh peräänkuuluttaessaan osakkaan tarpeiden huomioimista kiinteistöä kunnostettaessa. Ja taloyhtiön tarpeiden harmonista yhteensovittamista osakkaan ja asukkaan tarpeisiin. Sellaisia ovat mm. aikataulu ja sen pitävyys, missä asua ja elää remontin kestäessä, kuinka sovittaa yhteen osakkaan kunnostustarpeet taloyhtiön remonttiin, laatutasovaatimukset ja, mitä mikäkin maksaa? Puutteiksi Nandelstadh tunnisti taidon ja haluttomuuden haastaa vallalla olevat ratkaisut ja menetelmät samaten kuin kyvyttömyyden konsepti- ja hankesuunnitteluun. - Nandelstadhin esitys pdf:nä:

Paikan isännöivän Nordean pankinjohtaja Mikko Knuutila esitteli Nordean suunnitteleman taloyhtiölainan edut ja implikaatiot. Nordean taloyhtiölaina on selkeä kokonaisratkaisu korjausrakentamisen rahoittamiseen. Myös kertoi Knuutila ns. AsuntoJoustosta, jonka avulla omistusasuntoon sitoutunutta varallisuutta voidaan vapauttaa muihin tarkoituksiin. Knuutilan esitys pdf:nä:

Niin uuden rakentamisen kuin myös lisärakentamisen riskejä analysoiva asianajaja Jouni Kallioniemi korosti sitä, että laadulliset ongelmat, kuten rakennusvirheet teknisessä toteutuksessa, monesti nivoutuvat yhteen riittämättömien vakuusjärjestelyjen kanssa. Keinona, joilla välttyä yleisimmiltä riskeiltä, Kallioniemi painotti taloyhtiön puolesta käytettävän ammattitaitoisen ja tarmokkaan valvojan tärkeyttä. Puhuja muistutti siitä, että asuntokauppalain mukaisesta osakkaiden asettamasta rakennustyön tarkkailijasta ei useinkaan ole edes tietoa.

SAO:n puheenjohtaja varatuomari Patrick Lindgren esitteli kokemuksia asunto-osakeyhtiölaista. Hän korosti sitä, että pyrittäessä sovittamaan osakeyhtiölain pohjalle rakentuvaan uuteen asunto-osakeyhtiölakiin eräitä tärkeitä ja hyvää tarkoittavia aloitteita on niiden kuitenkin sallittu vesittyä. Esimerkkinä hän mainitsi kunnossapitotarveselvityksen, joka ei nykymuodossaan tuota tavoiteltua ennakoitavuutta ja turvaa asumiseen. Lindgren myös esitteli asunto-osakkaan kannalta tärkeätä oikeuskäytäntöä, joka mm. osoittaa sen, että on syytä sovittaa yhtiöjärjestystä räätälöimällä sitä vallitseviin oloihin sen sijaan, että käytettään vanhaa, toiseen tarkoitukseen luotua kaavamaista pohjaa.

SAO:ssa valmisteltavien isännöintiehtojen pääperiaatteita kommentoidessaan edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja Lars Lundström kiinnitti huomiota isännöinniltä vaadittavaan asunto-osakkaisiin kohdistuvaan palveluhenkisyyteen. Lundströmin sanomaa voitaneen kiteyttää seuraavasti: taloyhtiöt tarvitsevat isännöitsijänsä, ja isännöitsijät maksajansa. Isännöitsijältä on voitava edellyttää uskollisuutta osakkaita kohtaan, jotka maksavat palveluista. Mutta vastavuoroisesti tulee isännöintialan mahdolliset esteellisyydet ja sivuvaikutteet kitkeä juurineen. Lundström myös kyseenalaisti Suomen Kiinteistöliiton ja isännöintiliiton likeistä suhdetta katsoen, että asunto-osakkaiden on tarjottava puitteet, joilla töitä tarjotaan. – Lundsströmin esitys pdf:nä:

Puheenvuorossaan SAO:n varapuheenjohtaja Jouko Taskinen kiinnitti huomiota laatutaso-, esteellisyys- ja kilpailuongelmien leimaaman isännöintialan alennustilaan. – Taskinen totesi, että vanhat kunnon isännöitsijät ovat jääneet eläkkeelle, tai on heidän toimistonsa ahmaisseet isot usein risteäviä etuja edustavat monialaketjut. Kentän on vallannut ”bisness-isännöinti ”, joka ei juuri välitä (varsinkaan ikääntyvien) osakkaiden tarpeista, tähtäimessä on usein minimityöllä ja vastuulla maksimipalkkio. Tämä on nähty mm asunto-osakeyhtiön soveltamisessa esiin tulleissa pöyristyttävissä laskutuksissa.

Ymmärtääkseni Kiinteistöliitto on ollut samoilla linjoilla isojen isännöintitoimistojen tai -ketjujen kanssa, huomautti Taskinen. – Toimitusjohtaja on ainakin korostanut (Talouselämä-lehti) keskittämistä ja suurten ketjujen tai toimijoiden autuutta. Yhden taloyhtiön, puhumattakaan osakkeenomistajan sana ei katteen saalistamisessa paljon paina. Ja se myös näkyy palvelussa. Olen kuullut, että taloyhtiölle on kerrottu, että jollei palvelu kelpaa, niin lähtekää lätkimään! Vikaa on tosin paljon myös meissä tilaajissa, emme osaa vaatia kunnon palvelua kohtuuhinnalla. Hyvästä palvelusta kannattaa aina maksaa, huonosta ei mitään, tiivisti Taskinen.

SAO:n ajankohtaistilaisuus keskiviikkona 23.11.2011 klo 17

Nordea Mannerheimintie 7

Suomen Asunto-osakkeenomistajat (SAO) ry:n sääntömääräinen kokous

Yhdistyksen v:n 2011 vuosikokous pidettiin Helsingissä tiistaina 5.4.2011.

Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset asiat. Eronnut hallitus esitti toimintakertomuksensa ja tilinpäätöksen 31.12.2010 käsittäen tuloslaskelman ja taseen. Esitettiin tilintarkastuskertomus. Myönnettiin vastuuvapaus. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio. – Nyt SAO:n jäsenmaksu on varsinaisilta jäseniltä 23 euroa (sisältäen liittymismaksun), kannattavilta jäseniltä 40 euroa ja yhteisöjäseniltä 180 euroa.

Kiinteistöpostista saataneen pian SAO:n aikakauslehti, ilman kustannusta yhdistykselle tai sen jäsenille. – Niin pian kuin käytännön järjestelyt sen sallivat, on tarkoitus, että Kiinteistöposti tulee ilmaisjakeluna jäsenille.

Yhdistykselle valittiin uusi hallitus. Hallituksen kokoonpano on Patrick Lindgren puheenjohtajana ja varsinaisina jäseninä Outi Väänänen, Arto Lahti, Mika Mielonen, Jouko Taskinen, Osmo Valjus ja Pekka Viilto.

Myös miehitettiin kolme toimikuntaa.

Edunvalvontatoimikunnan tehtävänä on:

  • lainsäädännön ja asunto-sektorin kehityksen seuranta
  • lausuntojen valmistelu
  • kannanotot as.oy-lain tulkintoihin
  • toiminta isännöintialan ja muun palvelutoiminnan keskittymisen välttämiseksi ja kilpailun edistämiseksi
  • yhteistoiminnan virittely eri toimijoiden ja päättäjien kanssa

Edunvalvontatoimikuntaan valittiin Sirkka Turunen, Paavo Houni, Heikki Korosuo, Arto Lahti, Lars Lundström ja Lasse Nurmi.

Viestintätoimikunnan tehtävänä on:

  • pääpaino SAO:n tunnetuksi tekemisessä
  • nettisivujen ja yhdistyksen tietotekniikan kehittäminen ja ylläpito
  • osallistuminen julkiseen keskusteluun lehdistössä, seminaareissa yms
  • mukanaolo Kiinteistömessuilla 12.-14.10.2011 yhteistyökumppanin kanssa
  • seminaarin/paneelin järjestäminen Kiinteistömessujen yhteydessä
  • Kiinteistöpostista ”virallinen” tiedotuslehti; Kiinteistöpostin käyttöön jäsenosoitteisto, jotta lehti voidaan jäsenetuna toimittaa jäsenille ilman kuluja SAO:lle
  • muidenkin tiedotusvälineiden ja -väylien hyödyntäminen
  • jäsenhankinta
  • suunnitellaan ja toteutetaan jäsenhankintakampanja, jonka tavoitteet määrittelee hallitus
  • viimeistellään ja julkistetaan asunto-osakeyhtiön toimintaan ja kiinteistönpitoon liittyvä käsitteistö/sanasto
  • tiedotteita tarpeen mukaan noin 5 kappaletta

Viestintätoimikuntaan valittiin Kaarina Kytömaa, Riina Takala, Arto Lahti ja Jouko Taskinen

Jäsenpalvelutoimikunnan tehtävänä on:

  • pääasiallinen yhteydenpito jäseniin nettisivujen kautta
  • selvitetään mahdollisuuksia aloittaa puhelinneuvonta sekä kysymys- ja vastauspalsta yhteistyökumppaneiden kanssa
  • suunnitellaan ja kehitetään palvelutuotteina
    • SAO:n isännöintisopimusmallit vakioehtoineen;
    • SAO:n ohjeistus osakkaiden remontti-ilmoitusten annosta ja sisällöstä;
    • SAO:n urakkatarjouspyyntöohje;
    • SAO:n kaava urakkahintojen takaperilaskennasta; ja
    • muut tarvittavat tuotteet

Jäsenpalvelutoimikuntaan valittiin Mika Mielonen, Osmo Valjus, Tapani Virkkala ja Tuula Hämäläinen

Toimikuntien työhön osallistuvat hallituksen jäsenet. Mutta vastuu toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä nojaa pitkälti toimikuntien aloitteisiin, valmisteluun ja työhön.

Liiton tilintarkastajina jatkavat Antti Koskinen, KHT (Tilintarkastus Koskinen Oy) ja Koskisen varamiehenä Juhani Loukusa, KHT (Nexia Oy).

Kokouksen päätteeksi esitelmöi asianajaja Kalle Kyläkallio (Asianajotoimisto Susiluoto) aiheesta "Arkailematta osakkaan oikeudesta, kun taloyhtiön remontista tulee susi".

Asianajaja Kyläkallio on asianajouransa työskennellyt yhtiöoikeuden parissa. Kyläkallio on erikoistunut osake- ja asunto-osakeyhtiöitä koskeviin kysymyksiin ja on tunnettu ammattikirjallisuuden kirjoittajana. Asiakkaiden toimeksiannot koskevat konsultointia osake- ja asunto-osakeyhtiölain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä mm. yhtiökokoukset, toimivaltakysymykset, osakeannit, osakkeiden lunastustilanteet. Kalle hoitaa paljon välimiestehtäviä.

Kyläkalliota ennen HTM Ilkka O T Tähtinen viritti keskustelua aiheesta "Osakkaille selkeämpää tietoa asunto-osakeyhtiön taloudesta".

Tähtisen ydinsanoma oli, että osakkaiden – ei hallituksen – ja vielä vähemmän isännöitsijän – tulee valita tilintarkastaja. Pitäisihän hänen arvioida isännöintiä ja hallitustyötä – eikä siinä hyvää kaveria tarvita.

images/kokoukset.jpg

Kokous pidettiin Nordean tiloissa osoitteessa Mannerheimintie 7, Helsinki.

Kuvassa Nordean yrityspankin johtaja Janne Karjalainen tervehtimässä SAO:n jäseniä. Valtavasti yhteistä etua SAO:lla ja Nordealla. Tilaisuuden isännöi yritysasiakkaiden johtaja Mikko Knuutila.

Kaivari -sali tarjosi SAO:n ensimmäiselle jäsentilaisuudelle arvoisat puitteet. Kiitokset Nordealle vieraanvaraisuudesta!

Kokouksen jälkeen julkaistiin lehdistötiedote. Tiedotteen on laatinut Jouko Taskinen Riina Takalan avustamana.

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO):: Osoite :: Email: tsto@asunto-osakkaat.fi
Web DesignPowered by Quick.Cart