SUOMEN ASUNTO-OSAKKEENOMISTAJAT R.Y. (SAO)

Finlands Bostadsaktieägare r.f.

Osakkaat eivät enää selviä taloyhtiöiden nykytilanteessa. He eivät yksittäisinä ihmisinä saa enää apua mistään. Oikeusministerin apua nyt tarvitaan¿, muistutti Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) varapuheenjohtaja Marita Närvänen käydessään 7.9.2015 oikeusministeriössä. -- Nyt tarvitaan niitä, jotka puhuvat todellisuuden ja ihmisten kieltä. Oheisena lyhentämättömänä Närväsen aloite OM:lle. Muistutuksena todellisuudesta aloitteen liitteinä on eräitä tärkeitä ja ajankohtaisia uutisleikkeitä. (LIITE)

Tartu härkää sarvista!

Ota kantaa -portaalissa oikeusministeriö aikavälillä 1.11.2013 - 15.12.2013 kyselee mm. asunto-osakkeenomistajien mielipiteitä vuonna 2010 voimaantulleesta asunto-osakeyhtiölaista. Nyt on tärkeätä jokaisen asunto-osakkeenomistajan vastata kyselyyn! -- Hetki on lyönyt, jolloin on annettava tuon niin monen epäkohdan aiheuttaneen ja asumisen kalleuteen vaikuttaneen lain ansaitsema palaute. Teethän sen heti.

Oikeusministeriö on erotellut osakkeenomistajat ainakin kahtia. Erikseen kuullaan hallituksen jäseniä. Heille on tehty oma kysely, jonka vastaamiseen kuulemma kuluu 20 min. Siihen samaan vastaavat myös ne hallituksiin tunkulla olleet ammattilaiset, jotka eivät ole osakkeenomistajia. Erikseen kuullaan riviosakkaita, jonka kyselyn täyttämiseen kuulemma kuluu n. 15 min.

Meitä asunto-osakkaita on lähes puolitoista miljoonaa. Kanssamme asuu asunto-osakeyhtiömuotoisessa yhteisössä enemmän kuin puolet kansasta. Annathan äänesi kuulua ennen kuin on myöhäistä! -- Isännöitsijät, kiinteistönhoitajat, kiinteistönvälittäjät, korjausrakentajat ja rakennusteollisuus, kiinteistöalan konsultit ja lakimiehet sekä kaikki muut, jotka repivät tienestinsä asunto-osakkaiden ansioista, kyllä huolehtivat siitä, että heitä kuullaan. Näin on tähänkin asti tehty. Ja siksi on nyt korkea aika, että Sinua kuullaan. Ja annathan naapurisi, ystäväsi, ja omaisesi tietää tästä aukeavasta tilaisuudesta, vaikka tekstarilla, niin että asunto-osakkaiden yhteinen rintama kasvaa, ryntää ja voittaa.

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) linjaukset ovat kiteytettävissä seuraavaan:

  • Asetettava salpa taloyhtiöiden käynnille osakkaiden kukkarolla; samoin salpa tunkeutumiselle osakashallinnan ja yksityisyyden piiriin!
  • Rajataan osakkaan ja yhtiön välistä sekä osakkaiden keskinäistä hankauspintaa - kun kitkapinta pienenee, myös riidanaiheet vähenevät!
  • Rajataan mahdollisuudet väärinkäytöksiin - poistettava houkutus toisten varojen ja talouden hyväksikäyttöön!
  • Selvät rajat taloyhtiön oikeudelle vastikkeidenkantoon! - Arvokkuus, taloudellisuus ja ennakoitavuus kunniaan!

Rohkeasti käy siis vastaamaan kyselyyn: LINKKI

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) ajankohtaiskatsaus Helsingissä 23.11.2011 veti täyden salin.

Isännöitsijä on osakasta varten, eikä osakas isännöitsijä varten. Kuvassa edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja Lars Lundström tunnistaa tarpeen laskea liikkeelle asunto-osakkaan edun mukaiset isännöintiehdot.Johdannossaan päivän aiheisiin SAO:n puheenjohtaja, varatuomari Patrick Lindgren totesi tarpeen tarkistaa asunto-osakeyhtiölakia osakasta ystävällisempään suuntaan. Nykyisellään asunto-osakeyhtiölaki jättää liian paljon oikeuskäytännön varaan. Toisekseen asettaa asunto-osakeyhtiölaki taloyhtiön vastuulle tavattoman paljon sellaista, josta asunto-osakas parhaiten itse osaa päättää. Tulee keventää isännöitsijäin ja hallitusten taakkaa sen sijan, että heidän vastuulleen kasataan velvollisuuksia. Asunto-osakkaita ei pidä aliarvostaa eikä kohdella pelkkinä maksumiehinä. Taloyhtiön teettämää kunnostus- tai muutostyötä koskevalle päätöksenteolle on asetettava samat vaatimukset kuin osakkaan toimittamalle kunnostus- tai muutostyölle; tarveselvitysten, suunnittelun ja valvonnan on oltava esitettävissä kirjallisina työstä ja sen kustannus- ja muista vaikutuksista päättävälle yhtiökokoukselle. – Lindgrenin esitys pdf:nä:

Naulan kantaan osui mm. suunnitteluun ja projektinjohtotehtäviin keskittyvän Pen & Hammer Oy:n Wilhelm von Nandelstadh peräänkuuluttaessaan osakkaan tarpeiden huomioimista kiinteistöä kunnostettaessa. Ja taloyhtiön tarpeiden harmonista yhteensovittamista osakkaan ja asukkaan tarpeisiin. Sellaisia ovat mm. aikataulu ja sen pitävyys, missä asua ja elää remontin kestäessä, kuinka sovittaa yhteen osakkaan kunnostustarpeet taloyhtiön remonttiin, laatutasovaatimukset ja, mitä mikäkin maksaa? Puutteiksi Nandelstadh tunnisti taidon ja haluttomuuden haastaa vallalla olevat ratkaisut ja menetelmät samaten kuin kyvyttömyyden konsepti- ja hankesuunnitteluun. - Nandelstadhin esitys pdf:nä:

Paikan isännöivän Nordean pankinjohtaja Mikko Knuutila esitteli Nordean suunnitteleman taloyhtiölainan edut ja implikaatiot. Nordean taloyhtiölaina on selkeä kokonaisratkaisu korjausrakentamisen rahoittamiseen. Myös kertoi Knuutila ns. AsuntoJoustosta, jonka avulla omistusasuntoon sitoutunutta varallisuutta voidaan vapauttaa muihin tarkoituksiin. Knuutilan esitys pdf:nä:

Niin uuden rakentamisen kuin myös lisärakentamisen riskejä analysoiva asianajaja Jouni Kallioniemi korosti sitä, että laadulliset ongelmat, kuten rakennusvirheet teknisessä toteutuksessa, monesti nivoutuvat yhteen riittämättömien vakuusjärjestelyjen kanssa. Keinona, joilla välttyä yleisimmiltä riskeiltä, Kallioniemi painotti taloyhtiön puolesta käytettävän ammattitaitoisen ja tarmokkaan valvojan tärkeyttä. Puhuja muistutti siitä, että asuntokauppalain mukaisesta osakkaiden asettamasta rakennustyön tarkkailijasta ei useinkaan ole edes tietoa.

SAO:n puheenjohtaja varatuomari Patrick Lindgren esitteli kokemuksia asunto-osakeyhtiölaista. Hän korosti sitä, että pyrittäessä sovittamaan osakeyhtiölain pohjalle rakentuvaan uuteen asunto-osakeyhtiölakiin eräitä tärkeitä ja hyvää tarkoittavia aloitteita on niiden kuitenkin sallittu vesittyä. Esimerkkinä hän mainitsi kunnossapitotarveselvityksen, joka ei nykymuodossaan tuota tavoiteltua ennakoitavuutta ja turvaa asumiseen. Lindgren myös esitteli asunto-osakkaan kannalta tärkeätä oikeuskäytäntöä, joka mm. osoittaa sen, että on syytä sovittaa yhtiöjärjestystä räätälöimällä sitä vallitseviin oloihin sen sijaan, että käytettään vanhaa, toiseen tarkoitukseen luotua kaavamaista pohjaa.

SAO:ssa valmisteltavien isännöintiehtojen pääperiaatteita kommentoidessaan edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja Lars Lundström kiinnitti huomiota isännöinniltä vaadittavaan asunto-osakkaisiin kohdistuvaan palveluhenkisyyteen. Lundströmin sanomaa voitaneen kiteyttää seuraavasti: taloyhtiöt tarvitsevat isännöitsijänsä, ja isännöitsijät maksajansa. Isännöitsijältä on voitava edellyttää uskollisuutta osakkaita kohtaan, jotka maksavat palveluista. Mutta vastavuoroisesti tulee isännöintialan mahdolliset esteellisyydet ja sivuvaikutteet kitkeä juurineen. Lundström myös kyseenalaisti Suomen Kiinteistöliiton ja isännöintiliiton likeistä suhdetta katsoen, että asunto-osakkaiden on tarjottava puitteet, joilla töitä tarjotaan. – Lundsströmin esitys pdf:nä:

Puheenvuorossaan SAO:n varapuheenjohtaja Jouko Taskinen kiinnitti huomiota laatutaso-, esteellisyys- ja kilpailuongelmien leimaaman isännöintialan alennustilaan. – Taskinen totesi, että vanhat kunnon isännöitsijät ovat jääneet eläkkeelle, tai on heidän toimistonsa ahmaisseet isot usein risteäviä etuja edustavat monialaketjut. Kentän on vallannut ”bisness-isännöinti ”, joka ei juuri välitä (varsinkaan ikääntyvien) osakkaiden tarpeista, tähtäimessä on usein minimityöllä ja vastuulla maksimipalkkio. Tämä on nähty mm asunto-osakeyhtiön soveltamisessa esiin tulleissa pöyristyttävissä laskutuksissa.

Ymmärtääkseni Kiinteistöliitto on ollut samoilla linjoilla isojen isännöintitoimistojen tai -ketjujen kanssa, huomautti Taskinen. – Toimitusjohtaja on ainakin korostanut (Talouselämä-lehti) keskittämistä ja suurten ketjujen tai toimijoiden autuutta. Yhden taloyhtiön, puhumattakaan osakkeenomistajan sana ei katteen saalistamisessa paljon paina. Ja se myös näkyy palvelussa. Olen kuullut, että taloyhtiölle on kerrottu, että jollei palvelu kelpaa, niin lähtekää lätkimään! Vikaa on tosin paljon myös meissä tilaajissa, emme osaa vaatia kunnon palvelua kohtuuhinnalla. Hyvästä palvelusta kannattaa aina maksaa, huonosta ei mitään, tiivisti Taskinen.

Eduskuntakysymyksen osoittaminen oikeusministerille ei tuottanut tulosta.

Kun lokakuussa 2011 oikeusministeriltä eduskunnassa kysyttiin, mitä maan hallitus aikoo tehdä asunto-osakeyhtiölain epäkohtien poistamiseksi, ei vastausta tullut. – Siina suhteessa ei parempaa selkoa saatu, kuin v. 2010 kansanedustaja Pertti Hemmilän (kok) tiedustellessa taloyhtiöiden kohtuuttomasta rahastamisesta remonttivalvonnassa ja Risto Kuisman (sd) kuuluttaessa perään isännöitsijöiden valvontaa.

Lokakuussa 2010 oikeusministerille osoittamassaan kirjallisessa kysymyksessään kansanedustaja Arja Juvonen (ps) tiedusteli, onko maan hallitus tietoinen asunto-osakeyhtiölain epäkohdista ja, mitä hallitus aikoo tehdä lain saattamiseksi asianmukaiselle ja yleisiä oikeudenmukaisuuskäsityksiä vastaavalle tasolle?

Edustaja Juvonen perusteli kysymystään esimerkillisesti. Alkuun hän esitti, että heinäkuussa 2010 voimaan tullut asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) on monin paikoin puutteellinen.

Juvonen jatkoi todeten, ettei laki tuonut odotettua läpinäkyvyyttä eikä parempaa tiedotuskäytäntöä taloyhtiöiden hallintoon. Osakkaat saavat edelleenkin tietoa taloyhtiön asioista ja pystyvät osallistumaan päätöksentekoon vain kerran vuodessa yhtiökokouksessa. Valmisteltavat ja monesti suuria kustannuksia tuottavat asiat pysyvät liian helposti piilossa varsinkin osakkailta, jotka eivät itse asu osakehuoneistossa. Isännöitsijän raportointivelvoitteeseen ei tältä osin tullut tarvittavaa muutosta.

Juvonen kiinnitti huomiota myös käänteen tekevään olosuhteeseen, että asunto-osakeyhtiölaki rajoittaa osakkaan itsemääräämisoikeutta asuntoonsa. Jopa pienistä remonteista, jotka eivät vaikuta talon rakenteisiin tai naapureiden arkeen, on oikeusministerin ohjeistuksen mukaan ilmoitettava isännöitsijälle.

Ja jatkoi Juvonen näin:

”Lailla lisättiin osakkeenomistajan taloudellisia rasituksia samalla, kun ilmoitus- ja valvontavelvollisuuksia kasvatettiin ja itsemääräämisoikeutta kavennettiin. Esimerkiksi korjausrekisterin ylläpito ja remonttien entistä laajempi valvontavastuu tulivat osakkaiden maksettaviksi.

Lisäksi ko. laissa on kiinnitetty liian vähän huomiota isännöitsijän ja hallituksen toimiin. Isännöintiala toimii täysin ilman viranomaisvalvontaa, mikä on poikkeuksellista, kun kyseessä on näinkin suuren luokan taloudellinen toiminta ja siihen liittyvät vastuukysymykset. Keskittymisestä kärsivä isännöintiala tuottaa kalliimmalla entistä huonolaatuisempia palveluja sekä riippumattomuusongelmia isännöinnin, kiinteistönvälitystoiminnan ja kiinteistöhuollon välille.

Laki ei myöskään onnistunut parantamaan hallituskäytäntöjä, joille on ominaista vallan keskittyminen pienelle ryhmälle, vaikka taloyhtiöiden hallitusten tulisi edustaa koko osakaskantaa. Nykyisellään asunto-osakeyhtiölaki on osakasvihamielinen ja haittaa vakaata kansallisvarallisuutta kerryttävää toimintaa sekä välillisesti myös vuokramarkkinoiden toimintaa.”

Arvioidessaan nykyisen asunto-osakeyhtiölain epäkohtia kansanedustaja Juvonen osuu naulan kantaan, totesi SAO:n puheenjohtaja Lindgren kansanedustaja Juvoselle lähettämässään tervehdyksessä. – Lakiin kohdistama kansanedustajan arvostelu ei poista tosiasiaa, että lainvalmistelun yhteydessä toki esiintyi viitteitä tahdosta parantaa osakkeenomistajien asemaa; eikä pelkästään suosia oikeusministerin vastauksessaan mainitsemia lain mukanaan tuomia, tosin varsin epämääräisiksi jääneitä tavoitteita.

Valitettavasti parannukseen tähdänneet aloitteet on lainvalmistelun myöhemmässä vaiheessa vesitetty. Ja joissakin tapauksissa kärki käännetty osakkaita vastaan nimenomaan korjausrakennusteollisuuden ja keskittyvän isännöintialan suosimiseksi. Näin mm. kunnostustöitä koskevan päätöksenteon osalta, missä ei päätöksentekoa edeltävälle valmistelulle ole asetettu vaatimuksia. Siksi yhä uudelleen sattuu sellaisia mokia rakennushankkeissa, josta esim. eilispäivän HS:ssä oli juttua.

– Tulee muistaa myös se, että lakia valmistelleen työryhmän tavoitteena oli vielä 2006 ollut mm. asumisen järjestäminen mahdollisimman taloudellisesti, mutta tästä tavoitteesta luovuttiin sittemmin hallituksen esityksen mainitseman tehokkuuden tieltä. Ilmeisesti oli alati keskittyvän isännöintialan ja korjausrakennusteollisuuden painostus vaikuttanut.

Murheellista todeta, ettei oikeusministerin vastaus sisällä juuri muuta kuin ministeriössä lakivalmistelusta vastanneen virkamiehen nimissä jo aikaisemmin julkaistua mantraa. Kansanedustaja Juvosen analyysiin ei ministeriössä näytä osatun ottaa kantaa eikä sitä välttämättä edes ole ymmärretty, kun ei edes yritetty vastata kansanedustajan kysymyksiin.

Kansanedustaja Juvosen kysymys ja siihen annettu palaute on luettavissa sivulta

V.2010 on eduskunnassa kysytty mm.

  • isännöitsijöiltä vaadittavista pätevyysvaatimuksista (ed. Risto Kuisma (sd)
  • asunto-osakeyhtiöiden kohtuuttomasta rahastamisesta remonttivalvonnassa (ed. Pertti Hemmilä (Kok)

Asunto-osakeyhtiölakia koskevia ja sivuavista eduskuntakysymyksistä, ks. Asunto-osakeyhtiöt

Liiallisuuksin menevä ilmoittamis- ja valvontavelvollisuus on kuin Pandoran lipas - Asunto & Kiinteistö –lehdelle 1.3.2011 Lue koko artikkeli (pdf)

SUOMEN ASUNTO-OSAKKEENOMISTAJILLE UUSI HALLITUS

Tiedote 06.04.2011

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO) piti vuosikokouksensa 5.4.2011. Puheenjohtajaksi valittiin Patrick Lindgren ja hallituksen muiksi jäseniksi Arto Lahti, Mika Mielonen, Jouko Taskinen, Osmo Valjus, Pekka Viilto ja Outi Väänänen. Kokouksessa perustettiin myös edunvalvonta-, jäsenpalvelu- ja viestintätoimikunnat.

Liiton puheenjohtaja Patrick Lindgren toteaa, että edunvalvonnan kannalta ajankohtaisia kysymyksiä ovat osakkaiden tiedonsaanti taloyhtiöiden suunnitelmista ja päätöksistä, isännöintialan monopolisoitumisen estäminen ja isännöintisopimusten kirjavuus. Myös asunto-osakeyhtiölain heikkoudet ja osakkaiden etujen vastaiset tulkinnat vaativat kovasti työtä. – On myös perusteltua kysyä, miten monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi voidaankaan yli kahden miljoonan kansalaisen päivittäiseen elämään vaikuttava laki säätää.

Isännöintiä harjoittavien yritysten tulisi pysyä lestissään, eikä antaa liiketoiminnan rönsytä aloille, jotka toimivat isännöitsijöiden asiakkaina olevien taloyhtiöiden alihankkijoina, kuten kiinteistöpalvelu ja -hoito. Sama koskee yhden yritysryppään sisällä harjoitettavaa kiinteistönvälitystä. Luottamuksellista tietoa liikkuu liikaa konsernin sisällä, tarjoten tiedon ylivoimaa sekä kilpailijoihinsa että asunto-osakkaisiin nähden.

Yhdellä isännöitsijällä voi olla jopa 40 yhtiötä hoidossa, jolloin on selvää, ettei asioita ehditä hoitaa kunnolla ja isännöitsijän tehtäviä liukuu enenevästi hallitukselle ja sen puheenjohtajalle. Nykymuotoinen isännöinti on tiensä päässä. On välttämätöntä kehittää uusi toimintatapa isännöintiin lähtien aidosti osakkeenomistajien palvelutarpeista.

Kilpailu asunto-osakeyhtiöitä palvelevassa yritystoiminnassa ei toimi kunnolla. Tästä esimerkkinä ovat mm putkiremonttien huima ja yhä nouseva hintataso sekä yleisesti esiintyvät laatuongelmat ja osakkeenomistajien huono kohtelu.

SAO kannustaa kevään yhtiökokouksissa valitsemaan huolella hallituksen jäsenet. Hallitus on osakkeenomistajien ”lähiedunvalvoja” ja siksi SAO tukee yhtiön asioihin kunnolla paneutuvia hallituksia, mutta kritisoi välinpitämättömiä, omaa etuaan tavoittelevia hallitusklikkejä. Johtotähtenä pitää olla aina osakkaiden yhdenvertainen kohtelu.

Nyt voimavarat on kohdistettava uuden lain osakasystävällisten tulkintojen luomiseen ja turhan rahastuksen estämiseen. Pitemmällä tähtäyksellä lain asumiskustannuksia nostavat ja byrokratiaa lisäävät sekä epäselvät, tulkinnanvaraiset kohdat on korjattava. Isot, osakkaiden taloutta järkyttävät päätökset on tehtävä määräenemmistöllä. Näin taataan investointien huolellinen harkinta ja suunnittelu.

Lisätietoja: varatuomari Patrick Lindgren 0500 409818 ja rakennusinsinööri Jouko Taskinen 0400 426194

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO) on asunto-osakkeenomistajien etujärjestö, jonka tavoitteena on nostaa asunto-osakkaat taloyhtiöissä heille kuuluvaan asemaan koko järjestelmän maksajina. Asunto-osakkeenomistajia on Suomessa noin 1 miljoona ja osakeasunnoissa asuu yli 2 miljoonaa asukasta. SAO on valtakunnan ainoa puhtaasti osakkeenomistajien etuja ajava järjestö. Lisätietoja www.asunto-osakkaat.fi , jonka kautta voi liittyä myös jäseneksi.

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO):: Osoite :: Email: tsto@asunto-osakkaat.fi
Web DesignPowered by Quick.Cart